Lausuntopyyntö: OPS M1-32, Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen

Liikenteen Turvallisuusvirasto TRAFI pyytää lausuntoa lennokkeja ja miehittämättömiä ilma-aluksia koskevasta OPS M1-32 muutosehdotuksesta. Kuka tahansa voi jättää kommentteja ja ohjeet siihen löytyvät TRAFIN sivuilta osoitteesta: https://www.trafi.fi/trafi/ajankohtaista/6052/lausuntopyynto_ops_m1-32_kauko-ohjatun_ilma-aluksen_ja_lennokin_lennattaminen .

Alla olevassa lausuntopyyntötaulukossa ovat Lentsun jättämät kommentit. Niitä saa käyttää vapaasti hyväkseen omissa kommenteissaan. 

Määräysluonnoksen

kohta

Mahdollinen muutosehdotus perusteluineen tai muu huomio

LENTSU on suomalaisten lennokkiharrastajien perustama yhteistoimintaprojekti. Sen tavoitteena on osallistua määräyksen valmisteluprosessiin harrastekentän äänellä ja vaikuttaa määräysprosesseihin niin, että Suomessa voi jatkua monipuolinen ja turvallinen lennokkien harrastusmahdollisuus. 

LENTSU yhteistoimintaprojektiin kuuluu 16 lennokkiyhteisöä, joissa on noin 1000 jäsentä:

F3B harrastajat, FXJ Finland, IGG Finland, Scale Finland, Vapaastilentävien lajiryhmä, ACES Finland, F3A Team Finland ry, FPV Finland ry, RC-Kopterit ry, Jämin Lennokkiharrastajat ry, Lennokkikerho Raku ry, Nastolan Ilmailukerho ry, Seinäjoen RC Air Club ry, Vesivehmaan Suomalainen lennokkikerho, Kuopion Lennokkikerho Kihu ry EFJM Jämin lentopaikka.

LENTSU kotisivut ovat osoitteessa www.lentsu.fi

LENTSU kommentoi muutosehdotusta ainoastaan lennokkien näkökulmasta. Käsityksemme mukaan OPS M1-32 muutosehdotus on Lennokkien osalta pääosin oikean suuntainen ja parantaa lennokkiturvallisuutta.  Haluamme kuitenkin nostaa sieltä tarkasteltavaksi muutamia asioita , jotka vaativat mielestämme tarkennusta tai jotka ovat kohtuuttomia harrastajia kohtaan ilman, että niillä mielestämme olisi turvallisuutta parantavia perusteita

Tässä määräyksessä tarkoitetaan:

asutuskeskuksen tiheästi asutulla alueella keskittymää, jossa asukkaita tai työpaikkoja on neliökilometriä kohti 800 tai enemmän;

Asutuskeskuksen tiheästi asutun alueen uusi määritelmä ei lennokkiharrastajien kannalta ole yhtään helpommin ymmärrettävissä edelliseen määritelmään verrattuna. Emme esimerkiksi onnistuneet löytämään Internetistä yhtään tietolähdettä, josta harrastaja voisi selvittää määritelmän mukaisten alueiden sijainnit. Toivomme, että kyseiset alueet esitetään jatkossa esimerkiksi Droneinfo -sovelluksessa. Muussa tapauksessa määräyksen noudattaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on hankalaa.

4.10 Lennokin lennättäminen lentoaseman läheisyydessä eli lähialueella (CTR, Control Zone), lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä (FIZ, Flight Information Zone) tai radiovyöhykkeellä (RMZ, Radio Mandatory Zone) on kielletty:

---------

Jyväskylän (EFJY) ja Utin (EFUT) lentoasemien lähialueella lennättämisestä on kuitenkin kaikissa tapauksissa sovittava erikseen ilmaliikennepalvelun tarjoajan kanssa.

Tämä säädös tuo lisää mahdollisuuksia lentoasemien lähellä lennättämiseen ja vähentää viranomaisten ja myös harrastajien osalta menettelyn monimutkaisuutta. Säädös on tältä osin oikean suuntainen.

EFUT ja EFJY alueiden osalta ehdotetaan tarkasteltavaksi koko lähialueen kattavan rajoituksen tarkentamista koskemaan vain lentotiedotusjärjestelmässä julkaistuja tornin aukioloaikoja, joiden ulkopuolella ei matalalla tapahtuvaa sotilaslentotoimintaa tapahdu, sekä rajaamaan tämä rajoitus vain lähialueen relevantteihin alueisiin;  pyydetään siis tarkastelemaan vähintään kyseisten lähialueiden tiheästi asututtuja alueita ja ehdotetaan niiden  vapauttamista sopimisvelvollisuudesta, sillä maanpinnan tasalle vapaata ilmatilaa vaativa toimintaa ei niissä käytännössä voi harjoittaa.   

DroneInfo –sovelluksen jatkokehittämiseksi ehdotamme, että juuri näillä erityisalueilla EFJY ja EFUT voitaisiin ainakin demonstroida teknistä järjestelyä, jossa vastaava lennonjohtoelin kykenisi ylläpitämään ja päivittämään tilannetta rajoitusten osalta jollain aikajänteellä. Tällöin nykyinen sovittu ja toimiva (mutta kömpelöhkö) toimintailmoitusmenettely tilanteissa joissa lennätetään tornin ollessa suljettu voitaisiin korvata nykyaikaisella ja vähemmän kuormittavalla ratkaisulla. Käyttötapauksena olisi nimenomainen tilanne, jossa torni avataan ennakkotiedosta poiketen, ja alueelle jossa tällöin lennätetään on tarve asettaa esim. korkeusrajoitus voimaan.

Molemmilla lentokieltoalueilla on ilmailutiedotusjärjestelmään merkittyjä lennokkien lennätyspaikkoja. Niiden paikat ovat kaikkien ilmailijoiden  tiedossa ja ehdotamme, että niille sallittaisiin 50m lennätyskorkeus ilman erillistä sopimista ilmaliikennepalvelujen tarjoajan kanssa.

 4.2 Lennokin lennättäminen lähempänä kuin 50 m vaakasuoralla etäisyydellä ulkosalle kokoontuneesta väkijoukosta tai väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua.

Säädös on hyvä niissä tilanteissa, joissa kyse on lennokkitoiminnan kannalta sivullisten ihmisten turvallisuudesta eikä meillä ole siltä osin kommentoitavaa.

Lennokkikentillä tämä vaatimus on haasteellinen. Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia lennokkikisoja ja -tapahtumia ja niihin kutsutaan myös yleisöä. Edelliseen viitaten nämä eivät ole sivullisia henkilöitä, vaan osallistuvat tietoisesti ja omasta tahdostaan tapahtumaan. Nämä tilanteet täyttävät kuitenkin ulkosalle kokoontuneitten väkijoukkojen määritelmän. Lennokkikentillä ei pääsääntöisesti ole mahdollista järjestää yleisöalueita yli 50m päähän lennokkikentän nousu- ja laskeutumisalueista. Varsinainen lennätystoiminta on mahdollista suorittaa niissäkin tapauksissa riittävän kaukana, mutta esimerkiksi joissakin kisoissa on lentotehtäviä, jotka tapahtuvat kiitotien yläpuolella.

Ehdotamme, että määräys ei koskisi lennokkeihin liittyviä yleisötapahtumia. Toivomme myös, ettei tähän liitetä poikkeuslupaprosessia vaan, että  tämä mahdollisuus kirjotettaisiin suoraan määräykseen käyttämällä esimerkiksi hyväksi sivullisten henkilöitten määrittelyä.

4.3 Lennokin lentoonlähtömassa saa olla enintään 25 kg.

Perustelumuistio: Mikäli asetetusta painorajoituksesta on tarpeen poiketa, voidaan poikkeusta hakea määräyksen 5 kohdan mukaisesti

Meidän tietojemme mukaan suomessa on alle kymmenen lennokkiharrastajaa, joilla on yli 25kg painavia lennokkeja tai meneillään oleva rakennusprojekti, jossa lennokin painoksi tulee yli 25kg. Niiden vaikutus turvallisuuteen on hyvin pieni ja määräys ei siinä mielessä ole kohtuuton. Säädös on kuitenkin kohtuuton niitä kohtaan, jotka ovat sijoittaneet tuhansia euroja tällaiseen kalustoon. Sen vuoksi pidämme hyvin tärkeänä, että tähän määräyksen osaan voidaan hakea ja myös myönnetään poikkeuslupia. Määräysluonnoksen perustelumuistiosta saa sellaisen käsityksen, että poikkeuslupia on mahdollista hakea. Varsinaisen määräyksen mukaan se ei kuitenkaan olisi mahdollista.

Ehdotamme, että lennokkien osalta poikkeuksen hakumahdollisuus kirjoitetaan selkeästi varsinaisen määräyksen lukuun 5. Poikkeukset kohtaan 5.1.  Haluamme myös korostaa sitä, että nykyisille yli 25 kilon lennokeille ja työn alla oleville projekteille tällainen poikkeuslupa tulisi myöntää, koska säädös on muutoin hyvin kohtuuton pienelle joukolle lennokkiharrastajia.

4.11 Lennättäminen on kiellettyä lähempänä kuin 1 km vaakasuoralla etäisyydellä valvomattoman lentopaikan kiitoteistä, ellei 

a) alueelle ole julkaistu lennättämiseen ohjeita, joita noudattamalla lennättäminen on sallittua, tai

 b) lennätyksistä ole erikseen sovittu valvomattoman lentopaikan pitäjän kanssa.

Tämä säädös parantaa turvallisuutta lentopaikkojen lähiympäristössä.  Toteamme kuitenkin, että suomessa on 43 ilmailutiedotusjärjestelmässä ilmoitettua lennokkien lennätyspaikkaa, jotka sijaitsevat lentopaikoilla. Käsityksemme mukaan läheskään kaikilla lentopaikoilla ei ole julkaistu määräyksessä tarkoitettuja lennättämiseen tarkoitettuja ohjeita, vaan useilla kentillä on vakiintuneet kirjoittamattomat ja toimivat käytännöt  lennokkitoiminnan osalta. On kannatettava asia, että määräykset kirjoitetaan ja julkaistaan ja tämä säädös on siinä mielessä hyvä ja oikean suuntainen. Mutta pahimmillaan se voi johtaa siihen, että sesongin alkaessa ilmailuharrastajat siirtävät tällaiset paperityöt seuraavaan talveen ja lennokkiharrastajat joutuvat kyselemään suullisesti ”poikkeuslupia”. Se ei paranna turvallisuutta, mutta kuormittaa kaikkia osapuolia ja voi haitata lennokkiharrastusta.

Parhaimmillaan tämä voi johtaa prosesseihin, joissa lennokkiharrastajat ja ilmailijat yhdessä pohtivat riskejä ja tekevät yhteistyössä turvallisuutta parantavia paikallisia ohjeita. Tällainen prosessi vaatii kuitenkin aikaa.  Ehdotamme, että lentopaikoilla toimiville lennokkien lennätyspaikoille säädettäisiin yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana toimintaa voisi jatkaa myös nykyisten käytäntöjen mukaisesti niin, että säädöksen mukaiset julkaistut ohjeet tulisi olla valmiit viimeistään vuoden 2019 lennätyskaudelle.   

Leave a comment